Perusta sinäkin oma Blogaaja.fi blogi ilmaiseksi >>
Ilmainen sähkön kilpailutus netissä - Sähköt.net

Avainsana: laitosjärjestelmän purkaminen

Pitkäniemi – anna sen olla syy mun iloon

 

Onneksi hiljalleen alkaa tulla näkyväksi se, että 60 – luvun kehitysvammaisten laitosbuumi on ajautunut tiensä päähän. Ajan sivistynyt hammas puraisee palasiksi syrjään rakennetut poissa silmistä – asumiskeskittymät. Näin ainakin pyhissä visoissamme.

Suurmuutto isosta laitoksesta uusiin seiniin on vielä helppoa, sillä kyse on käytännön urakoinnista. Mutta millä tavalla laitoskulttuuri tekee muuttonsa ja käykö se muuton yhteydessä läpi tarvittavan muodonmuutoksen?

Laitosjärjestelmän purkamista ja uuteen kulttuuriin siirtymistä voi hyvin tarkastella Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Ylisen kehitysvammalaitoksen lakkauttamisen valossa. Ahtaat kopit, sokkeloiset käytävät ja viidenkymmenen vuoden tunkkaiset hajut painuivat historiaan ovien sulkeuduttua jouluna 2014. Samaan aikaan avautuivat ovet raikkaalle virtaukselle valoa ja avaruutta kylpevässä Pitkäniemen konseptissa. Täällä tarjotaan kuntoutusta ja pitkäaikaista laitoshoitoa – ei siis asumisista.

Kehitysvammaisten massiivisen asumisongelman vuoksi kyseiset isot kuntoutuslaitokset ovat tahtomattaankin tyrkyllä edelleen kodittomien asunnoiksi. Se annettaanko näille paikoille mahdollisuus keskittyä kuntoutukseen ja luodaanko laitoskulttuurien muutokselle edellytyksiä, on kytköksissä siihen, miten kunnat pystyvät vastaamaan asumistarpeisiin ja luomaan vammaisuudelle soveltuvia koteja. Niin kauan, kun asuntoja ei ole, käärii kuntoutuslaitos mukisematta rahat pitkäaikaisten laitoshoidon nimissä ja vaikka asumisesta ei puhutakaan, kaikki tiedämme siitä olevan käytännössä kyse.

Kehitysvammaisten kuntoutuksesta puhuttaessa tulee arvioida se, mitä ja mihin kuntoutetaan. Tärkein kuntoutuksen tavoite tulisi kaikilla olla eläminen tavallisessa arjessa. Kuntoutuslaitosten kulttuurin juuret ovat niin syvällä, että tavoitteista huolimatta hoitokäytäntöjen arjenläheisyys on vaikea toteuttaa. Kuntoutuminen tapahtuu laitoksen struktuurin pohjalta ja keskeinen kysymys onkin, taipuuko iso organisaatio yksilön tarpeisiin vai kutistuuko yksilö edelleen organisaation kontrolloivaan otteeseen.  Sanotaan, että kyseessä ei ole enää laitos. Kuitenkin henkilökunta kulkee edelleen sairaanhoitajien vaatteissa ja viestivät myös sillä yhtenä rintamana laitosvallan asemaa.

Onko laitosolosuhteissa kuntoutuminen siis edes mahdollista ihmiselle, jonka vammasta johtuvat oireet kärjistyvät juuri näissä kuntouttavissa olosuhteissa, jossa yksilö ei esimerkiksi voi valita vapaasti seuraansa tai pääse vaikka ulos metsän rauhaan aina niin halutessaan? Arjen tuki ja kuntoutuminen ei voi tapahtua ns ”laboratorio-olosuhteissa”.

Kuntouttaako laitos laitokseen, jolloin edelleen kuntoutuksesta syntyy päätepysäkki, jossa arjen etääntyessä omaan elämään vaikuttamisen ääni vaimenee pala palalta yhteiskunnalliseksi hiljaisuudeksi ja näkymättömyydeksi – laitoskoneiston edelleen rullatessa vanhaan malliin.

Laitosjärjestelmän purkamisessa tulee tarkoin seurata kuntoutuksen tuloksia ja sen onnistumista peilata yksilöllisen asumisen saavuttamiseen. Me emme saa päästää näitä ”uuslaitoksia” nyt vähällä. Emme voi sallia kuntoutettavien ihmisten vuosien hoitoa ilman seurattavia tuloksia ja siirtymisiä omiin koteihin. Meillä on oikeus odottaa näyttöjä.

Hoitajat iloitsevat uusista avarista ja valoisista järvinäkymillä jatketuista työtiloista Pitkäniemen alueella. Nyt on laitospuitteet nostettu korkealle tasolle, sitä ei käy kieltäminen.

Mutta kuka kertoisi seinien sisällä tapahtuvan toiminnan uudistamisesta? Kuka kertoo, miten hoitokäytännöt ja kulttuuri on uudistettu? Me perheet iloitsemme vasta sitten, kun laitosjärjestelmän lakkauttaminen on myös tältä osin toteutunut.

Kirje Ihmiselle, jonka käsissä on lapseni elämä

Kirjoitan kaikkien haastavasti käyttäytyvien autististen ihmisten puolesta . Kirjoitan Sinulle maamme johto, kaupungin johto, autistiasuntojen johto, tilapäishoitotahojen johto, laitosten johto ja Sinulle hyvä hoitaja, joka teet arvokasta haasteellista työtä.

Minusta Suomi käyttäytyy nyt haastavasti. Suomessa laitosasumisen purkaminen laahaa pahasti jäljessä. Ajatelkaa, Skotlanti teki tämän jo 16 vuotta sitten. Ymmärsi kehitysvammaisten koteihin annetun palvelun merkityksen aika päivää sitten. Mistä ihmeestä tämä kertoo? Jäljet johtavat ihmiseen.  Ihminen on kokemustensa muovaama ajatuskone sekä asenteitansa heijasteleva toimija.  Riippuu siis ihmisestä ja ihmisten summasta, millaisia käytäntöjä valtakunnan, kuntien, julkisten ja yksityisten instanssien päätöksenteossa priorisoidaan. Päätösten takana on aina ihmisen arvomaailma ja ihmiskuva, kuva tavoitellusta maailmasta.  Ovatko ihmisen arjen hyvinvointiin ja tasavertaisiin ihmisoikeuksiin suuntautuneet innovaatiot niitä, joita tämän päivän Suomi ylpeänä esittelee maailmalle? Onneksi joltain osin, mutta vastaus on ei ihan. Kyllä edelleen kännykkä edellä mennään ja välimatka esimerkiksi kehitysvammaisen tasavertaiseen asemaan on aivan liian pitkä.

Ihminen  kysyn Sinulta: ”Millaisia tekoja olet tehnyt viimeisen viiden vuoden aikana laitosjärjestelmän purkamiseksi?”

Tarkastellaanpas ihmisilmiötä hieman pienemmässä yhteydessä, autististen ihmisten oloissa eri asumisyksiköissä ja kauheaa mutta edelleen totta, laitoksissa. Laitokseen on päätynyt moni haastavasti käyttäytyvä ihminen, jolla on autismi.  Ensin avopuolen yksiköissä toivotetaan tervetulleiksi suurin elkein ja sitten haastavan käyttäytymisen lisäännyttyä hylätään omasta kodista pois laitokseen: ”Se oli joka tapauksessa toivoton tapaus”.  Neurologisista poikkeavuuksista kärsivä ihminen koki vammaansakin suuremman vastuksen, eksyneen ihmisen.

Kysyn Sinulta: ”Koska viimeksi tarkastelit omaa toimintaasi kohdatessasi haastavasti käyttäytyvän ihmisen, jolla on autismi?”

Autismissa väkivaltainen käyttäytyminen kehittyy, kun epätoivo kasvaa liian isoksi. Kenen tahansa väkivaltainen käyttäytyminen on toki suuri uhka kenelle tahansa. Se herättää ihmisessä automaattisen taistele pakene reaktion. On suojauduttava tai puolustauduttava. Tunnelukot aktivoituvat, yksi piiloutuu ja toinen hyökkää. Hyökkäävän hoitoyhteisön toimintamalli tarkoittaa lisääntynyttä asevarustelua eli lääkitystä ja petiin sitomista. Se on alistavaa vallankäyttöä. Samoin hoitajien ns. hurtti huumori eli epäkunnioittavat ilmaisut hoidettavista raskaaseen työhön vedoten rehottaa edelleen työpaikoilla.

Eräässä autistien asumisyksikössä innovoitiin oikein kunnolla, miten tämä homma saadaan toimimaan: ”Hei huudetaan niille!”  Olivat kuulemma huomanneet,  haastavaa käyttäytymistä ilmenee, niin heti alussa saadaan se pysäytettyä karjumisella ja huutamisella. ”Siihen pysähtyy”, omasta oivalluksestaan muikeana hymyilevä hoitaja toteaa. Hän ei tiedä, että on juuri puhaltanut pyörremyrskyyn piilevää lämpöä, joka aikansa voimaa haettuaan iskee ja kunnolla. Ja sitten ollaankin jo laitoksessa ja otteet kovenevat. Yksittäisen hoitajan hyvä sydän ei auta jos johto linjaa ja sallii edellä kuvatun. Hyvä sydän lähtee työpaikastaan pois ja autismin näkökulmasta turvattomuus syvenee. Ja mitä tulee huutamismenetelmään, ei tarvita kovin valaistunutta tai henkisellä polulla pitkälle edennyttä ihmistä tajuamaan, että se ei auta ketään. Eikä ylipäätään ihmisille huudeta.

Laitoksen suljettuun maailmaan ja pakkotoimenpiteisiin kerran jouduttuaan paluu on vaikeaa. Arvostamani autismin eteen pyyteettömästi työtä tekevä Irmeli Heiskasen kysymyksenasettelua lainatakseni: ”Mihin autismikuntoutus laitoksessa kuntouttaa? Laitosasumiseenko?”

Kysyn Sinulta ihminen:”Kuntoutatko autistia takaisin yhteiskuntaan laitoksessa ja miten se tehdään?”

Omiin tunteisiinsa yhteydessä oleva  ihminen  ymmärtää pyörremyrsky-ilmiön. Hän ymmärtää asettua toisen asemaan ja tietää, että autistinen ei ole ihmisenä aggressiivinen, vaan hänellä ei ole muita keinoa kertoa pahasta olostaan. Tutkiva mieli aktivoituu ja kiinnostus tämän toisen ihmisen kokemusmaailmaan auttaa löytämään keinoja eliminoida jatkossa kyseisen tilanteen kärjistämiä tekijöitä. Hän ponnistelee, paneutuu ja näkee vaivaa ennaltaehkäistäkseen väkivaltakierteen syntymisen. Hänen esimiehensä tukee ja kannustaa hetkellisten epäonnistumisten aikana. Esimiehen esimies aina rahakirstujen vartijoihin asti turvaavat sellaiset resurssit, että tämä työ tulee mahdolliseksi. Pitkällä tähtäimellä rahaa säästyy ja paljon.

Lukekaa Autismisäätiön Haaste-hankkeesta. Minulla on herännyt luottamus heidän perustamiinsa autistien koteihin ja toivon, että heidän Tampereelle valmistuvan autismikodin hoitohenkilökunnan rekrytointiprosessi tulee olemaan suunnattoman laadukas. Keskeisen valintakriteerin tulee cv:n pituuden sijaan olla ehdokkaan tunnekypsyydessä ja empatiakyvyssä.

Jos nyt valita pitäisi, laitoksen seinät saisivat vaikka pysyä, kunhan käytävät täyttyvät aidosti välittävistä työntekijöistä. Olen tavannut lukuisia tällaisia ihmisiä. He omaavat asenteen, joiden huomaan minä haluan poikani päätyvän sitten, kun on aika lentää kotipesästä maailmalle. Kun pojallani purenta kiristyy ja liikkeistä tulee terävämpiä, hänet viedään nopeasti tilanteesta pois kävelylle. Lisäksi jatkossa huomioidaan reaktion aiheuttanut tilanne (kipu, ääni, kiire, väsymys, vaatimukset..) ja pyritään eliminoimaan niitä jatkossa.

Kysyn Sinulta haastavan käyttäytymisen parissa työskentelevä: ”Oletko kirjannut ylös haastavia tilanteita ja tutkinut, mihin asioihin pitää tehdä muutoksia tai mitä pitää tarkoin huomioida jatkossa?” Haaste-hankkeen seurantalomake on oivallinen työkalu.

Kysymykseni alkavat olla siinä. Kaikkien ihmisten kunnioitus, hyväksyntä, arvostaminen ja välittäminen ovat toivottuja arvoja aina ihmisen kohtaamisessa ja alleviivaan, suomalaisessa päätöksenteossa. Sellaisessa Suomessa me haluamme asua, eikä tarvitse haikailla Skotlannin Ylämaille.

Ja sittenkin vielä yksi kysymys, tärkeä,  Sinulta ihminen: ” Huomaatko mitä pojassani tapahtuu?” Olet huomioinut ja kunnioittanut hänen tarpeitaan ja hän kiittää Sinua hymyllään.

Rakkaudella,

äiti

ps. Toivon, että kirjeeni tavoittaa ihmisen, jonka käsissä lapsemme ovat. Autathan meitä jakamalla kirjettä eteenpäin.

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi